Oppositio.fi:n hutkivan journalismin iskuryhmä on saanut ongittua tietoonsa Rinteen Viisikon Säätytalon veropöydässä innovoimat mutta viime metreillä pöytälaatikkoon haudatut veroehdotukset.

Päähallituspuolue SDP:n neuvottelijat nostivat tiettävästi SAK:n toivomuksesta pöydälle kelpo nipun uusia uljaita verotuskeinoja, jotka syystä tai toisesta jäivät tällä kertaa pois hallituksen sinänsä ansiokkaalta toimenpidelistalta.

Julkaisemme tässä kolme vasta kalkkiviivoilla karsiutunutta ehdotusta.

Aironlisävero. Suomalaisten suosimaa soutamista ei vielä aiemmin ole ymmärretty verottaa. Viisikon verotyöryhmä huomauttaa, että pelkkä soutamisen verottaminen ei kuitenkaan riitä, koska se jättäisi mahdollisuuden verottomaan huopaamiseen.

Siksi työryhmä päätyi esittämään aironlisäveroa. Jotta kansalaiset eivät kokisi veroa täysin kohtuuttomaksi, ensimmäinen airo olisi veroton ja vasta toiseen airoon kohdistuisi 80 prosentin vero.

Aironlisävero jäi lopulta toteutumatta, koska rajanveto airon ja melan välillä osoittautui liian hankalaksi. ”Verotetaanko peränpitoon käytettyä melaa? Entä syntyykö harmaa markkina kaksipäisille airoille?”, kysyy oppositio.fi:n tavoittama kirkkoveneasiantuntija Visa Perähankain.

Vahvero. Toisin kuin yleensä väitetään, mikään hallitus ei juurikaan voi toimillaan lisätä talouskasvua tai rajoittaa työttömyyden kasvua. Useimmat hallitukset päätyvät kuitenkin yrittämään. Sen sijaan sienten kasvua mikään hallitus ei vielä ole edes yrittänyt rajoittaa.

Viisikon verotyöryhmä kuitenkin oivalsi, että sienten keräämisen verottaminen on valtiontalouden näkökulmasta katsottuna hunningolla.

Sienten tunnistaminen Säätytalolta käsin osoittautui työlääksi prosessiksi ja neuvottelut uhkasivat sen vuoksi venyä. Valmistelussa päädyttiin siksi esittämään veron kohdistamista sienestäjien kestosuosikkeihin: kantarellinakin tunnettuun keltavahveroon ja hirvikärpäsiä uhmaavien syyssienestäjien rakastamaan suppilovahveroon.

Kenkävero. Lähes kaikkia ei-joukkoistetun liikkumisen muotoja on jo tähänkin saakka onnistuneesti verotettu. Kävelyn verottamista on pohdittu ennenkin mutta ongelmana on ollut, että kävelyä verottava hallitus saattaisi mielikuvatasolla vaikuttaa hieman totalitaristiselta.

Säätytalolla jatkokäsittelyyn päätyikin näppärä kenkävero, joka ei sinänsä kohdistuisi kävelyyn liikkumisen muotona vaan hyvätuloisiin kävelijöihin, jotka suojaavat jalkansa askelten aiheuttamalta kulutukselta kengillä.

Kenkäveron ilmeisenä huonona puolena olisi ollut sen aluepoliittinen epätasa-arvoistamisefekti: paljasjalkaiset stadilaiset olisivat välttyneet verolta. Esitys jäi kuitenkin lopulta toteutumatta siksi, että hallitus pelkäsi savolaisten suuttuvan mikkeliläisen turistipappilan nimen anastamisesta.

Lukijalle: Huomaathan, että tämä artikkeli on satiiria tyylilajinaan käyttävä kolumni. Se saattaa sisältää keksittyjä faktoja ja tekaistuja henkilöitä.

This Post Has 2 Comments

  1. Mikkelissä on Kenkävero

  2. Näitä veroja odotellessa…..

Kommentoi

×
×

Cart